Lapsen kanssa viikonlopuksi Yyteriin retkipakulla

Kesäkuussa päästiin pitkästä aikaa retkipakuilemaan viikonlopuksi Yyteriin leijasurffituulien ja leijakaverien näkemisen toivossa. Ajankohta reissulle valikoitui Yyteri Kite Weekend 11.-14.6.2020 -tapahtuman mukaan, koska sinne oli monen monta leijakaveria menossa. Reissussa huomattiin, että taaperon kanssa matkaaminen vaatii ehkä vielä pikkusen reenailua. 😉

Torstain ennakkovalmistelut

Haettiin retkipaku jo torstaina iltapäivällä valmiiksi kotipihaan ja vähäsen jännättiin mahtaako pojalle lainaan saamamme selkämenosuuntaan turvaistuin sopia autoon. Penkit kun on niin eri mallisia muodoltaan eri autoissa ja retkeilyautossa takapenkki on suht korkea, niin mietitytti mahtaako tukijalka riittää lattiaan. Viime retkipakureissulla lokakuussa 2019 8kk-ikäinen poikamme matkusti vielä turvavyökiinnitteisessä kaukalossa. Talvella kaukalo vaihtui turvaistuimeen, joka on mahdollista kiinnittää vain Isofix-rautoihin ja retkipakussa tätä kiinnitysmahdollisuutta ei ollut.

Tämä turvaistuimen kiinnitysasia kannattaa huomioida ja selvittää ennakkoon, kun vuokraa matkailuautoa tai retkeilyautoa/retkipakua. Tai mielellään jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee oman turvakaukalon tai turvaistuimen ostoa, mikäli haaveissa on myös karavaanaroida lapsen kanssa. 😊 Meillä ei ole tullut vastaan vielä yhtäkään matkailuautoa tai retkeilyautoa, jossa olisi ollut Isofix:it, mutta varmasti niitäkin löytyy.  

Melkein valmina testiajelulle. Pöyta vaan ensin sängyn alle jemmaan ajon ajaksi.

Lainaistuin sopi penkkiin selkämenosuuntaan asennettuna kuin unelma ainakin omasta mielestä. 😊 En tosin ole ammattilainen näiden istuimien kanssa ja arvio perustuu siihen, että saatiin istuin hyvin asennettua valmistajan asennusvideon mukaan ja se tuntui olevan jämäkästi kiinni. Tästä innostuneena käytiin samantien vähäsen fiilistelemässä ja ajelemassa ja tankkaamassa auto valmiiksi. Oltiin yhtä hymyä vaan koko poppoo. Kai se on vaan se reissufiilis, mikä saa hymyn huulille. Saa nähdä onko sitä sitten yhtä hymyä vaan koko ajan, kun saapuu se ikioma retkipaku. 😊 1v4kk-ikäinen poikammekin viihtyi lainaistuimessa hyvin testiajelun ja tykkäsi katella maisemia sivuikkunasta. 😊

Vinkki retkeiluautoon sopivasta turvaistuimesta

Lainaistuin oli alla olevan kuvan mukainen turvavyökiinnitteinen istuin. Siinä oli erikseen telakka ja sitten itse istuin oli mahdollista laittaa joko selkä- tai naamamenosuuntaan. Suosituksena on, että selkämenosuuntaan turvaistuinta käytettäisiin niin pitkään kuin vain mahdollista, koska se on lapselle turvallisin matkustusvaihtoehto ajon aikana. Lisätietoa retkeily- ja matkailuautojen turvaistuinasioista löytyy Turvaistuinblogista. Sieltä löytyi maininta tästä meidän lainaistuimestakin (Klippan Triofix Recline). 😊

Turvaistuin asennettuna selkämenosuuntaan retkeilyautossa.

Kokeiltiin testimielessä laittaa istuin myös naamamenosuuntaan (ks. kuva alla), jotta nähtiin mahtuuko pöytä samaan aikaan paikoilleen. Pöytä sopi juuri ja juuri ja tuli mieleen, että ehkä tuota tapaa voisi hyödyntää parkissa ollessa, jos tarveisi pöytää ja turvapenkki voisi olla silti omalla paikallaan (vaan toisin päin mitä ajon aikana). Turvaistuimen sai aika näppärästi irti telakasta ja käännettyä naamamenosuuntaan.

Turvaistuin asennettuna naamamenosuuntaan pöydän kanssa. Ajon aikana pöytä pitää turvallisuussyistä olla todennäköisesti sängyn alla. Tarkista asia autosi ohjekirjasta.

Testimielessä kokeiltiin myös mahtuuko pöytä paikoilleen matalalle asennettuna (ks. kuva alla) siten, että turvaistuin oli kiinni penkissä. Tätäkin tapaa voisi mahdollisesti hyödyntää parkissa ollessa. Pöydän päälle oli autossa myös pehmuste, koska tuohon kohtaan on mahdollista saada tarvittaessa lisävuode.

Turvaistuin asennettuna selkämenosuuntaan. Ajon aikana pöytä pitää turvallisuussyistä olla todennäköisesti sängyn alla. Tarkista asia autosi ohjekirjasta.

Huom! Oli pakko laittaa verho kiinni kuvauksen ajaksi, jotta oma naama ei heijastuisi ikkunan kautta. Onneksi tuon yhden kuvan sentään sai sillai, että verho oli auki, niin hahmottaa, miten hyvin lapsi näkee maisemia tuosta istuimesta. 😊

Perjantaina päästiin reissuun

Miehen töiden takia päästiin lähtemään reissuun vasta perjantaina. Lähtö meni tuttuun tapaan taas hieman myöhäseen, kun pakkaus jäi jostain kumman syystä viime tippaan. Mikä ei kyllä enään yllätä, kun aina sama homma. 😊 Ehkä viiden tai kuuden paikkeilla iltapäivällä päästiin starttaamaan.

Matka Yyteriin meni lepposasti muutaman pysähdyksen taktiikalla. Ei pidetty mitään hirmu kiirusta ja oltiin perillä vasta joskus klo 22-23 välillä. Poika nukahti turvaistuimeen jo klo 21 paikkeilla, jolloin on hänen normi nukkumaanmenoaikansa. Ajateltiin, että siirretään hänet siitä nukkuvana sänkyyn, kun päästään perille. Mutta eihän se sitten ihan niin mennytkään kuin oltiin mietitty.. Poika heräsi jo ennen perille pääsyä ja piristyi ihan kunnolla. Lopulta saatiin hänet nukahtaa ehkä 1:30 paikkeilla yöllä. Ei siinä tilanteessa ihan hirveesti huvittanut. 😊

Oltiin mietitty, että ehdittäisiin perillä istua hieman iltaa kavereiden kanssa, kun poika nukkuisi, mutta eihän siitä sitten mitään tullut. Ja omat yöunetkin jäi hieman lyhkäseen. Vähäsen vaatii siis vielä opettelua tämä meidän matkaaminen reilun 1v4kk taaperon kanssa. 😊 Mutta tulipahan opittua, että jatkossa kannattaa vaan jäädä parkkiin ennen pojan nukkumaanmenoaikaa ja jatkaa matkaa suosiolla vasta aamusta, kun se kerran retkipakulla on hyvinkin mahdollista. 😊

Lauantai otettiin rennosti ja nautittiin Yyterin helteistä

Pe-la -yö oltiin ihan Yyterin pohjoispäässä parkissa ihan rannan tuntumassa. Lauantaina herättiin aamukasilta hieman väsyneinä, mutta kyllä se päivä siitä sitten lähti käyntiin, kunhan saatiin puurot ja kaffet valmiiksi. Oli aikalailla luksusta, kun autossa oli pakastinkin ja sai marjat napattua kotipakkasesta reissuun mukaan.😊

Herkkuaamupalalla oli puuroa ja kahvia tarjolla.

Aamupalan jälkeen katseltiin rannalla josko se rupeaisi tuulemaan ja pääsisi leijoja ulkoiluttaa pitkästä aikaa. Poika köpötteli innoissaan pitkin Yyterin polkuja, ettei meinannut perässä pysyä. 😊

Poika juoksenteli innoissaan Yyterin poluilla.

Jossain vaiheessa vaikutti siltä, että tuuli saattaisi jopa nousta ja siirryttiin Yyterin Surf-keskuksen rantaan odottelemaan, kun ajateltiin, että siellä olisi ehkä helpompi toisen hoidella lasta, jos tuuli nousisi. Yyterin Surf-keskus on siis aivan rannan tuntumassa, joten pakun saa lähelle rantaa ja siellä on myös aukioloaikoina vessat ja suihkutilat avoinna.

Pojan päiväuniajan koitettua laitettiin hänet rattaisiin nukkumaan ja käytiin vielä rannassa tunnustelemassa riittäisikö tuuli. Itellä ei ole ikinä ollut semmoista kädessä pidettävää tuulimittaria, vaan on tullut katsottua Ilmatieteenlaitoksen mittareiden antamaa tuulidataa. Ja jotenkin sitä on vuosien mittaan oppinut valitsemaan sopivan kokoisen leijan siitä tuntumasta, miltä tuuli tuntuu kasvojen ihoa vasten. Tai sitten vaan katsonut minkä kokoisilla leijoilla muut ajelee menemään ja arvioinut sen perusteella itelle sopivan leijakoon. Tällä kertaa tuuli oli kuitenkin aivan liian heikko isoimmallekin leijalle. Maisema Surf-keskukselta merelle oli kaikesta huolimatta aina yhtä upea kuten alta kuvasta näkyypi. 😊

Näkymä Yyterin Surf-keskukselta rantaan.

Surf-keskus sijaitsee suht lähellä pohjoispään parkkia, missä oltiin yötä. Osa kavereista jäi vielä rannan sinne ihan pohjoispäähän parkkiin odottelemaan josko tuuli nousisi. Lähettiin kävellen takaisin sinne päin ja toivottiin, että poika nukahtaisi matkalla rattaisiin. Tällä kertaa hän nukahti onneksi normaaliin tapaansa ja nukkui rannalla puiden varjossa kolmisen tuntia, joten meille jäi miehen kanssa hyvää aikaa höpötellä kavereiden kanssa. Kuvien rattaista löytyy muuten lisätietoa täältä, jos kiinnostuit niistä. 😊

Päiväunet maittoi rattaissa puiden varjossa hellesäästä huolimatta.

Päikkyjen jälkeen, kun tuuli ei noussut riittävästi leijailuun, niin iski nälkä ja laiskuus ja päädyttiin hamppareille. Poika sai ekan ihan ikioman lasten hampparin. Miehen kanssa herkuteltiin tulisimmat mahdolliset eväät, mitä Yyterin kylpylähotellin edustalta sijaitsevan rantaravinton listalta löytyi. Oli kyllä herkkua ja ihan mahtava fiilis, kun pääsi korona-ajan jälkeen ekaa kertaa ulos syömään. 😊

Pojan eka lasten hamppari ravintolassa, jonka hän sormiruokaili itse.
Tuliset hampparit maistui niiiiin hyvälle.

Mahojen täyttyä suunnattiin rannan eteläpäähän katsomaan ketä kavereita siellä olisi. 😊 Surffikeskukselta näki, että välillä oli jopa leija ilmassa siellä rannan eteläpäässä. Rannan eteläpäässä jätettiin retkipaku Seikkailupuisto Huikeen parkkiin, josta on hieman pitempi matka rantaan eikä tuuli tunnu parkkipaikalle asti. Kateltiin varoiksi Ilmatieteenlaitokselta tuulimittarin lukemia ja tuuli oli vain noin 4…5m/s:ssa mittarin mukaan, niin ei otettu leijoja ja lautoja autosta mukaan. Meidän isoimmalle leijalle vaatisi ehkä 6…7 m/s:ssa tuulta, jotta pääsisi liikkeelle. 😊 Rannalla porukka nautti lämpösestä säästä ja odotteli tuulta.

Tuulen odottelua rannalla.

Illaksi olisi ollut rantasauna varattuna, mutta me ei harmillisesti päästy osallistumaan, koska poika meni ysin paikkeilla nukkumaan retkipakuun ja itkuhälyttimen kantama ei olisi millään riittänyt parkkipaikalta rantaan. Mukavasti se ilta siinä pakun luonakin meni ja päästiin ainakin ajoissa nukkumaankin tällä kertaa. 😊

Sunnuntain kotiinpaluu

Sunnuntaina kävästiin aamulla vielä moikkaamassa yhtä leijakaveria ja siitä sitten lähettiin pikkuhiljaa kotimatkalle. Kotimatka meni mukavasti. Kotiin päästyä laitettiin poika yöunille omaan sänkyyn ja purettiin autosta tavarat pois. Loppusiivous jäi maanantaille, kun auton palautus oli vasta silloin iltapäivällä. Fiilikset reissun jälkeen oli aivan mahtavat, vaikka ei leijalla päässytkään ajelemaan. Sitä oli yhtä hymyä vaan, kun mietti mielessään, että pian se omakin retkipaku jo saapuisi. 😊

Lopuksi vielä vinkki pakun siivoiluihin

Maanantaina pakun siivous hoitui näppärästi pojan päikkyaikaan kuvan mukaisella imurilla. Ostettiin imuri jokunen aika sitten, kun joku siitä vinkkasi jossakin Facebook-ryhmässä ja meillä sattui olla jo valmiiksi imuriin sopivia akkujakin kotosalla. Oli tosi toimiva peli!! Ehkä jonkun letkuviristyksen siihen voisi keksiä varren tilalle, niin saisi myös yläkaapit joskus imuroitua kätevästi. 😊

Retkipakuun sopiva pieneen tilaan menevä imuri.

Jos haluat tutustua blogiimme lisää, niin aloitahan lukeminen täältä. Ja jos haluat seurailla tulevia reissujamme, niin sen voit tehdä Instassa ja Facebookissa. Ja voit liittyä etusivulla myös sähköpostilistallemme. Päivitämme näihin tiedon aina kun uusia blogitekstejä ilmaantuu. 😊

Eipä sitten muuta kuin kivoja tulevia seikkailuja sulle ja jaahan ihmeessä omia kokemuksiasi ja hyväksi havaitsemiasia vinkkejä meillekin päin! Mukavaa päivää sinne😊

Terkuin L, P & O 😊

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *